Opinto-opas

Tavoitteet

Valmistaa Rautalammin korupuukko ja tuppi opettajan antamien ohjeiden mukaan työturvallisuusohjeita tiukasti noudattaen.

Sisältö

Puukon terä on selkeä ja linjakas. Malli on miltei yhteneväinen tuon ajan kauhavalaisen kanssa, mutta viisteen teroitus nousee selvästi lähemmäksi hamaraa ja terän hamarapuolella ei ole kauhavalaiselle jo tuohon aikaan tyypillistä keikkaa, eli hamaran notkahdusta ennen terän kärkeä. Pitkän alahelan sovitusta terälle helpottaa terän juureen jätetty palko. Kapea hamaran osuus on hiottu hiukan kartiomaiseksi kauhavalaisen tapaan. Sorkoupotetun korupuukon pää on kasattu tuohesta, mutta Pariisin maailmannäyttelyssä vieraillut puukko on saanut päänsä suomalaisesta visasta ja sen somisteena on lisäksi puna-musta raidoitus, joka on varmaakin tehty silloisista muoviaineista. Emil Hännisen valmistamien puukkojen ylähelana on ns. kypäränuppi, joka on valettu uushopeasta. Hela on uraviilattu ja sen yläosaan on lisäksi viilattu koristekuviot, jotka muistuttavat linnun siipiä. Korupuukon tuohiseen päähän upotetuista korukuviosta on jäänyt jälkipolville ainakin kolme versiota. Lisäksi pieniä muunnelmia tapaa tarkastellessaan vanhoja Hännisen puukkoja. Kuviot on melkoisella varmuudella luonut Emil Hänninen ja tekniikka on kotoisin varmaankin pohjanmaalta, koska jo silloinkin tieto ja ihmiset kulkivat pitkin maata. Kuvio on kaunis ja symmetrinen. Myöhemmin sitä on alettu kutsua kielokuvioksi ja se onkin eräs suosituimmista nykyisin kursseilla käytetyistä perinnekuvioista, koska sen tekeminen onnistuu helposti myös ensikertalaiselta.

Puukon tuppi
Suurin ero kauhavalaisen ja rautalampilaisen välillä löytyy tupesta. Rakenne on samanlainen, mutta rautalampilainen eroaa tupen peiliosuuden suhteen melkoisesti. Tuppea edestäpäin tarkastellessa se näyttää miltei kolmikulmaiselta. Vasta kun tuppea kääntelee, niin se osoittautuukin kuusikulmaiseksi. Suurin ero kauhavalaiseen on peilissä, joka on erittäin kapea ja sivuviisteet täyttävät etufasaadista kaksi kolmasosaa. Kun katseen siirtää pitkään alahelaa, niin se yhtyy peilin alaosaan, piirtäen viivan kohti pyöreää helan nuppia. Tupen ovela muotoilu johtuu hienosti veistetystä yksipuoleisesta lestasta, joka antaa puukolle sen persoonallisen ulkonäön. Tupen uushopeinen ylähela on kasattu juottamalla ja samalla sen takapuolen sauman päälle on juotettu kannikkeen lenkki. Tuppia tavataan myös ilman heloitusta, mutta Pariisissa vieraillut puukko oli juuri edellä esitetyn mukainen. Väritys tupessa on musta, mutta kapea peili on saanut värikseen kirkkaan punaisen, joka antaa sille voimakkaan kontrastin. Tupen peili on nyylattu ja koristeltu erilaisilla lehti ja tähtikuvioilla, mutta sivuviisteet ovat saaneet taajan vinoruudukon aina alahelaan asti.

Arviointiasteikko

1-5

Lisätiedot

Lisätietoja koulutuksen sisällöstä: Ari Hynynen, etunimi.sukunimi@xamk.fi