Client understanding in cultural wellbeing services (5 cr)
Code: KU00FI91-3001
General information
Enrollment
04.11.2024 - 17.11.2024
Timing
01.02.2025 - 31.05.2025
Number of ECTS credits allocated
5 op
Virtual portion
4 op
RDI portion
1 op
Mode of delivery
20 % Contact teaching, 80 % Distance learning
Unit
Department of Social Services and Promotion of Functional Ability
Campus
Kouvola Campus
Teaching languages
- Finnish
Seats
20 - 35
Degree programmes
- Kulttuurihyvinvoinnin koulutus (ylempi amk, Taiteet ja kulttuuriala)
- Kulttuurihyvinvoinnin koulutus (ylempi amk, Terveys- ja hyvinvointialat)
Teachers
- Annele Urtamo
- Sanna Haapanen
- Miia Jyräs
Teacher in charge
Annele Urtamo
Groups
-
KUSKV25KYCultural well-being, master studies
-
KUMKV25KYCultural well-being, master studies
- 06.02.2025 13:00 - 14:30, Hyvinvointipalveluiden asiakasymmärrys KU00FI91-3001
- 06.02.2025 14:45 - 16:15, Hyvinvointipalveluiden asiakasymmärrys KU00FI91-3001
- 06.03.2025 09:00 - 10:30, Hyvinvointipalveluiden asiakasymmärrys KU00FI91-3001
- 06.03.2025 10:45 - 12:15, Hyvinvointipalveluiden asiakasymmärrys KU00FI91-3001
- 06.03.2025 13:00 - 14:30, Hyvinvointipalveluiden asiakasymmärrys KU00FI91-3001
- 06.03.2025 14:45 - 16:15, Hyvinvointipalveluiden asiakasymmärrys KU00FI91-3001
- 03.04.2025 09:00 - 10:30, Hyvinvointipalveluiden asiakasymmärrys KU00FI91-3001
- 03.04.2025 10:45 - 12:15, Hyvinvointipalveluiden asiakasymmärrys KU00FI91-3001
Objective
You can define the basic concepts of service design.
You can identify factors affecting the service experience.
You can measure the service experience and can study it with quantitative and qualitative methods.
Content
What are the central concepts of service design?
What factors affect the creation of a service experience?
How can the service experience be studied and described?
Opiskelumateriaali
Opiskelumateriaali ilmoitettaan opintojakson Learn-alustalla opintojen alussa.
Yksilölliset oppimisväylät
• Toteutus sisältää yhden lähiopetuskerran Kouvolan kampuksella ja lisäksi kaksi aikaan sidottua työskentelykertaa verkkoympäristössä. Lähiopetusta annetaan arkipäivinä. Lähitapaamisten välillä opiskelijoiden on mahdollista saada opettajien ohjausta kahtena ennalta määritettynä ajankohtana. Läsnäolo lähipäivissä on suositeltavaa.
• Opintojakso etenee ryhmän yhteisen aikataulun mukaisesti. Opintojakso sisältää yhden yksilötehtävän ja yhden ryhmätehtävän. Oppimistehtävät palautetaan opintojakson päätteeksi.
• Opintojaksolla hyödynnetään erilaisia palautteenantotapoja. Niitä voivat olla esimerkiksi kirjallinen ja suullinen palaute. Lisäksi voidaan hyödyntää myös vertaispalautteenantoa.
• Opintojakso koostuu kahdesta osa-alueesta, jotka arvioidaan erikseen: ryhmätehtävä 3op ja yksilötehtävä 2 op.
TKI ja työelämäyhteistyö
Opintojaksolla mahdollisesti vierailee työelämän edustajia.
Opintojakson oppimistehtävät voivat perustua työelämän toimeksiantoihin.
Tentit ja muut määräajat
Opintojakso ei sisällä tenttiä.
Opintojakson aikana tehdään ryhmissä projektitehtävä, jonka tulee olla valmiina opintojakson päättymispäivään mennessä.
Kurssi päättyy toteutuksen tiedoissa ilmoitettuna aikana, johon mennessä opiskelija on palauttanut suoritukseen vaadittavat harjoitustehtävät ja täyttänyt muut hyväksytyn suorituksen vaatimukset.
Opiskelijan työmäärä
• 1 op vastaa noin 27 tuntia opiskelijan työtä. Työmäärä kuitenkin riippuu opiskelutaidoista ja aiemmasta osaamisesta.
• 5 op:n opintojaksolla opiskelijan työmäärä on n. 135 t, josta n. 16 t on työjärjestyksen mukaisesti luentoja ja ryhmätyöskentelyä opettajan ohjauksessa sekä n. 119 t itsenäisesti työstettäviä oppimistehtäviä.
Toteutuksen osien kuvaus
Opintojakso koostuu kahdesta osa-alueesta, jotka arvioidaan erikseen: ryhmätehtävä 3op ja yksilötehtävä 2 op.
Evaluation scale
1-5
Assessment methods and criteria
Arviointi tehdään suhteessa opintojakson osaamistavoitteisiin ja arviointikriteereihin. Opintojakson hyväksytty suorittaminen edellyttää tehtävien tekemistä hyväksytyllä arvosanalla.”.
Ilmoita opintojakson arviointiasteikko: 1–5 tai hyväksytty/hylätty.
Qualifications
Theoretical basis of cultural wellbeing