Hyvinvointipalveluiden asiakasymmärrys (5 op)
Toteutuksen tunnus: KU00FI91-3001
Toteutuksen perustiedot
Ilmoittautumisaika
04.11.2024 - 17.11.2024
Ajoitus
01.02.2025 - 31.05.2025
Opintopistemäärä
5 op
Virtuaaliosuus
4 op
TKI-osuus
1 op
Toteutustapa
20 % Lähiopetus, 80 % Etäopetus
Yksikkö
Sosiaalialan ja toimintakyvyn edistämisen koulutusyksikkö
Toimipiste
Kouvolan kampus
Opetuskielet
- Suomi
Paikat
20 - 35
Koulutus
- Kulttuurihyvinvoinnin koulutus (ylempi amk, Taiteet ja kulttuuriala)
- Kulttuurihyvinvoinnin koulutus (ylempi amk, Terveys- ja hyvinvointialat)
Opettaja
- Annele Urtamo
- Sanna Haapanen
- Miia Jyräs
Vastuuopettaja
Annele Urtamo
Ryhmät
-
KUSKV25KYKulttuurihyvinvointi, ylempi AMK
-
KUMKV25KYKulttuurihyvinvointi, ylempi AMK
- 06.02.2025 13:00 - 14:30, Hyvinvointipalveluiden asiakasymmärrys KU00FI91-3001
- 06.02.2025 14:45 - 16:15, Hyvinvointipalveluiden asiakasymmärrys KU00FI91-3001
- 06.03.2025 09:00 - 10:30, Hyvinvointipalveluiden asiakasymmärrys KU00FI91-3001
- 06.03.2025 10:45 - 12:15, Hyvinvointipalveluiden asiakasymmärrys KU00FI91-3001
- 06.03.2025 13:00 - 14:30, Hyvinvointipalveluiden asiakasymmärrys KU00FI91-3001
- 06.03.2025 14:45 - 16:15, Hyvinvointipalveluiden asiakasymmärrys KU00FI91-3001
- 03.04.2025 09:00 - 10:30, Hyvinvointipalveluiden asiakasymmärrys KU00FI91-3001
- 03.04.2025 10:45 - 12:15, Hyvinvointipalveluiden asiakasymmärrys KU00FI91-3001
Tavoitteet
Tunnet palvelumuotoilun keskeiset käsitteet ja prosessin.
Osaat tunnistaa palvelukokemukseen vaikuttavia tekijöitä.
Osaat tutkia ja kuvata palvelukokemusta määrällisin ja laadullisin menetelmin.
Sisältö
Mitä ovat palvelumuotoilun keskeiset käsitteet ja prosessi?
Millaiset tekijät vaikuttavat palvelukokemuksen syntymiseen?
Kuinka palvelukokemusta voidaan tutkia ja kuvata?
Opiskelumateriaali
Opiskelumateriaali ilmoitettaan opintojakson Learn-alustalla opintojen alussa.
Opiskelumuodot ja -menetelmät
• Toteutus sisältää yhden lähiopetuskerran Kouvolan kampuksella ja lisäksi kaksi aikaan sidottua työskentelykertaa verkkoympäristössä. Lähiopetusta annetaan arkipäivinä. Lähitapaamisten välillä opiskelijoiden on mahdollista saada opettajien ohjausta kahtena ennalta määritettynä ajankohtana. Läsnäolo lähipäivissä on suositeltavaa.
• Opintojakso etenee ryhmän yhteisen aikataulun mukaisesti. Opintojakso sisältää yhden yksilötehtävän ja yhden ryhmätehtävän. Oppimistehtävät palautetaan opintojakson päätteeksi.
• Opintojaksolla hyödynnetään erilaisia palautteenantotapoja. Niitä voivat olla esimerkiksi kirjallinen ja suullinen palaute. Lisäksi voidaan hyödyntää myös vertaispalautteenantoa.
• Opintojakso koostuu kahdesta osa-alueesta, jotka arvioidaan erikseen: ryhmätehtävä 3op ja yksilötehtävä 2 op.
TKI ja työelämäyhteistyö
Opintojaksolla mahdollisesti vierailee työelämän edustajia.
Opintojakson oppimistehtävät voivat perustua työelämän toimeksiantoihin.
Tenttien ja tehtävien ajoittuminen
Opintojakso ei sisällä tenttiä.
Opintojakson aikana tehdään ryhmissä projektitehtävä, jonka tulee olla valmiina opintojakson päättymispäivään mennessä.
Kurssi päättyy toteutuksen tiedoissa ilmoitettuna aikana, johon mennessä opiskelija on palauttanut suoritukseen vaadittavat harjoitustehtävät ja täyttänyt muut hyväksytyn suorituksen vaatimukset.
Opiskelijan työmäärä
• 1 op vastaa noin 27 tuntia opiskelijan työtä. Työmäärä kuitenkin riippuu opiskelutaidoista ja aiemmasta osaamisesta.
• 5 op:n opintojaksolla opiskelijan työmäärä on n. 135 t, josta n. 16 t on työjärjestyksen mukaisesti luentoja ja ryhmätyöskentelyä opettajan ohjauksessa sekä n. 119 t itsenäisesti työstettäviä oppimistehtäviä.
Toteutuksen osien kuvaus
Opintojakso koostuu kahdesta osa-alueesta, jotka arvioidaan erikseen: ryhmätehtävä 3op ja yksilötehtävä 2 op.
Arviointiasteikko
1-5
Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet
Arviointi tehdään suhteessa opintojakson osaamistavoitteisiin ja arviointikriteereihin. Opintojakson hyväksytty suorittaminen edellyttää tehtävien tekemistä hyväksytyllä arvosanalla.”.
Ilmoita opintojakson arviointiasteikko: 1–5 tai hyväksytty/hylätty.
Esitietovaatimukset
Kulttuurihyvinvoinnin teoreettinen tausta