Sisäilman epäpuhtaudet ja terveysvaikutukset (5 op)

Tavoitteet

Osaat kuvata sisäilman biologiset ja kemialliset epäpuhtaudet, niiden lähteet ja terveysvaikutukset.
Osaat hahmottaa eri epäpuhtauksien merkityksen sisäilman laadun yhtenä tekijänä huomioiden rakennusten käyttötarkoitus ja rakenneosat.
Osaat valita eri tilanteisiin sopivat näytteenotto- ja analyysimenetelmät, tulkita analyysitulokset ja arvioida niiden luotettavuutta.

Sisältö

Mitkä ovat tärkeimmät mikrobiologiset sisäympäristötekijät?
Mitkä ovat mikrobien terveysvaikutukset?
Mitkä ovat yleisesti käytössä olevat mikrobien tutkimus- ja analyysimenetelmät?
Mitkä ovat tärkeimmät kemialliset sisäympäristötekijät?
Mitkä ovat yleisesti käytössä olevat kemiallisten tekijöiden tutkimus- ja analyysimenetelmät?
Mitä tekijöitä tulee huomioida tulosten tulkinnassa?

Opiskelumateriaali

1. Learnissa oleva materiaali
2. ns. asumisterveysasetus (545/2015) 1-5 §, 14-19 §, 20 §.
3. Asumisterveysasetuksen soveltamisohje, osasta I luku 1 (yleiset säännökset) ja osat III ja IV kokonaan (Valvira, 2016).
4. Rakennusten kosteus ja sisäilmatekninen kuntotutkimus, YO 2016, Ympäristöministeriö, luku 6: Mikrobikasvu – ja vauriot rakenteissa sekä luvut 3.2.3, 3.6.2. – 3.7.2.

Opiskelumuodot ja -menetelmät

Työviikkopohjainen oppimisväylä:
Työjärjestyksen mukaiset lähiopetustunnit. Teoriatunneilla ei ole läsnäolovelvollisuutta. Opintojaksoon kuuluu myös pakollisia laboratorio- ja mittausharjoituksia Mikkelin kampuksella.

Opintoja nopeuttava oppimisväylä:
Opintojakson voi suorittaa erikseen sovitulla tavalla esimerkiksi sisäilmastotutkimusyrityksessä.

TKI ja työelämäyhteistyö

Ei työelämäyhteistyötä

Tenttien ja tehtävien ajoittuminen

Ilmoitetaan opintojakson alussa.

Opiskelijan työmäärä

135 h.

Arviointiasteikko

1-5

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Arviointi perustuu oppimistehtäviin (joista osa verkkotenttejä).