Vaikeat asiat ja pahat paikat (5 op)

Tavoitteet

Olet sisäistänyt yksilön ja ympäristön välisen suhteen merkityksen erityistä tukea vaativissa elämäntilanteissa.
Osaat muuttaa tiedon erityistä osaamista ja asiantuntijuutta vaativista sosiaalialan tilanteista hyvinvoinnin asiantuntijuudeksi.
Kykenet vaativaan sosiaalisten ongelmien ratkaisuprosessiin itsenäisesti ja yhteistyössä, analysoiden kokonaisuutta ja ylläpitäen toivoa.
Reflektoit omaa osaamistaan, työvälineitään, työskentelyään ja asiantuntijuuttaan hyvinvointia edistäen.
Ylität rajoja (organisatorisia, kulttuurisia, ajatuksellisia, toiminnallisia) hyvinvoinnin turvaamiseksi sosiaalialan työssä

Sisältö

Millainen on yksilön ja ympäristön välisen suhteen merkitys erityistä tukea vaativissa elämäntilanteissa?
Miten muutat tiedon sosiaalialan asiantuntijuudeksi?
Miten ratkaiset vaativia sosiaalisia ongelmia?
Miten reflektoit asiantuntijuuttasi hyvinvointia edistäen?
Miten ylität erilaisia rajoja sosiaalialan työssäsi?

Opiskelumateriaali

Opintojaksolla on perehdyttävä/käytetään seuraavaa kirjallisuutta

1) Asiantuntijatyön paradoksivyyhti. Työn kaaosmaisuuden kokemus ja selviytymiskeinot asiantuntijatyössä. Työelämän tutkimus. Vol 17, Nro 1, 2019.

2) Liisa Jokinen, Elina Stenvall, & Kati Palsanen (2018) Perheiden tarpeista lähtevän auttamistyön johtaminen. Teoksessa Päivi Petrelius & Pia Eriksson (toim.) Uudistuva lastensuojelu — kohti asiakkaiden ja ammattilaisten yhteistoimintaa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Työpaperi 32/2018. Helsinki 2018.

3) Laura Yliruka, Riitta Vartio, Kaisa Pasanen & Päivi Petrelius (2018) Monimutkaiset ja erityistä osaamista edellyttävät asiakastilanteet sosiaalityössä. Valtakunnallisen kyselyn tuloksia. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Työpaperi 16/2018. Helsinki 2018.

4) Rick Hood (2012) A critical realist model of complexity for interprofessional working. Journal of Interprofessional care 2012: 26, 6-12.

5) Shemeikka, Riikka ym. (2023) Lähisuhdeväkivallan sovittelu : Yleiset piirteet ja osapuolten kokemukset prosessista. Valtioneuvoston kanslia 2023

6) Seikkula, Jaakko (2023) Dialogi parantaa mutta miksi? Mikä tekee dialogista ennennäkemättömän vaikuttavan vaikeissa kriiseissä? (ei ole saatavana verkossa)

7) Mason, Barry (2019) Six aspects of supervision and the training of supervisors. Journal of Family Therapy.

8) Mäntysaari, Mikko ym. (2017) Sosiaalityö ja teoria. PS-kustannus. (saatavana e-kirjana)

Muu opiskelumateriaali jaetaan/materiaalia täydennetään Learn-ympäristössä opintojakson alkaessa.

Opiskelumuodot ja -menetelmät

Opintojakso edellyttää läsnäoloa toteutuksen aloitusinfossa 27.3. klo 9-10.30 ja lopetuksessa 22.5. klo 13-16.15. Osallistuminen muuhun kontaktiopetukseen on suositeltavaa. Opetuksessa kuullaan systeemiseen lähestymistapaan ja kompleksisuusajatteluun pohjaavia alustuksia. Opetuksessa hyödynnetään simulaatiopedagogiikkaa ja simulaatioihin nojaavia oppimiskeskusteluja. Kontaktiopetuksen sisältöön on vuorovaikutteista työskentelyä lukuunottamatta mahdollista perehtyä itsenäisesti. Opintojakso etenee ryhmän yhteisen aikataulun mukaisesti.

Jaksolla on 3 lähiopetuskertaa, joista 2 on Kouvolan kampuksella ja 1 Kotkan kampuksella. Lähiopetusta annetaan arkipäivinä. Lähiopetus sisältää luento-opetusta, simulaatio-opetusta ja asiantuntija- sekä kokemusasiantuntijavierailuja. Lisäksi jakso sisältää kontaktiopetuksen ulkopuolista työskentelyä. Lähitapaamisten välillä opiskelijat perehtyvät kurssin kirjallisuuteen, tekevät itsenäisesti asiantuntijahaastattelun ja tekevät kaksi kirjoitustehtävää.

Yksilöllisiä oppimistehtäviä ovat:

1) Asiantuntijahaastattelun tekeminen jostakin kompleksisesta ilmiöstä ensimmäisen kirjoitustehtävän pohjaksi sekä kuvauksen kirjoittaminen asiantuntijahaastattelun ja oman pohdinnan pohjalta opiskelijan valitsemasta kompleksisesta ilmiöstä

2) Käyttöteoriaesseen kirjoittaminen omasta lähestymistavasta, osaamisesta ja keinoista kompleksisten ilmiöiden ja tilanteiden äärellä

Tehtävät tehdään opintojakson aikana. Asiantuntijahaastattelua hyödyntävä kompleksisen ilmiön kuvaus kirjoitetaan ja palautetaan 19.4. mennessä.

Käyttöteoriaessee kirjoitetaan ja palautetaan 15.5. mennessä. Käyttöteoriaesseitä ja opintojakson oppimiskokemuksia käsitellään opintojakson viimeisen kontaktipäivän illtapäivänä 22.5. klo 13-16.15

Opettajan ohjausta saatavilla lähiopetuksen yhteydessä. Opintojaksolla hyödynnetään erilaisia palautteenantotapoja. Niitä voivat olla esimerkiksi kirjallinen ja suullinen palaute. Lisäksi voidaan hyödyntää myös vertaispalautteenantoa.

Opintojakso koostuu kahdesta osa-alueesta, jotka arvioidaan erikseen: asiantuntijahaastattelu ja sitä hyödyntävä kompleksisen ilmiön kuvaus 2 op ja oman käyttöteorian rakentaminen ja ja käyttöteoriaesseen kirjoittaminen 3 op.

TKI ja työelämäyhteistyö

Opintojaksolla vierailee työelämän edustajia.
Opintojaksolla tehdään työelämävierailu/ja / simulaatioita työelämää vastaavissa ympäristöissä.

Tenttien ja tehtävien ajoittuminen

Tenttien ja tehtävien ajoittuminen
Opintojaksolla suoritetaan kaksi oppimistehtävää. Opintojakso ei sisällä tenttiä.

Opintojakso päättyy toteutuksen tiedoissa ilmoitettuna aikana, johon mennessä opiskelija on palauttanut suoritukseen vaadittavat tehtävät.

Opiskelijan työmäärä

• 1 op vastaa noin 27 tuntia opiskelijan työtä. Työmäärä kuitenkin riippuu opiskelutaidoista ja aiemmasta osaamisesta.
• 5 op:n opintojaksolla opiskelijan työmäärä on n. 135 t, josta n. xx t on työjärjestyksen mukaisesti luentoja ja ryhmätyöskentelyä opettajan ohjauksessa sekä n. xx t itsenäisesti työstettäviä oppimistehtäviä.

Toteutuksen osien kuvaus

Kuvaa Peppiin merkityt toteutuksen osat ja niiden suhteellinen osuus toteutuksesta. Kuvaa tarvittaessa osien erilainen suoritustapa.

Lisätietoja opiskelijoille

Opintojaksoon sisältyvät asiantuntijahaastattelut voi toteuttaa teamsin välityksellä tai sopimalla tapaaminen asiantuntijan kanssa paikan päällä.

Arviointiasteikko

1-5

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Arviointi tehdään suhteessa opintojakson osaamistavoitteisiin ja arviointikriteereihin. Opintojakson hyväksytty suorittaminen edellyttää tehtävien tekemistä hyväksytyllä arvosanalla.

Esitietovaatimukset

Sosionomi (AMK) tai geronomi (AMK) -tutkinto ja riittävä alan työkokemus.